Tiistai aamulla tosiaan viimeistelin pakkailun, kaikki tavarat mahtu noihin kahteen isoon matkalaukkuun, carry on -laukkuun ja personal itemiin! Pois jätin vaan joitain aineita, mm. lakkapullot, aurinkorasvat ym.
Kävin sanoon heipat naapurille, ja sain siltä läksiäislahjaks kultaiset kivikorvikset (ne on madagaskarilta), rannekorun, kaulakorun ja ihanan kortin! <3 Ja se vielä postittaa yhen vähän isomman jutun mulle, kun se ei mahtunu mukaan. Ja itkuhan siinäkin sit taas tuli, että aika itkupitoinen päivä.
Sit ajelin tyylikkäästi ilman korttia postiin ja pankkiin, ja onneks ei poliisit pysäyttänyt. Toi Ohion ajokortti vanheni viime viikolla, mun suomalainen ajokorttikaan ei oo voimassa, eikä myöskään kansainvälinen. Kun olin tuolla ajamassa, A soitti, että se on mun talon luona. Käskin sen mennä sisälle, ja siellähän se sit oli kun tulin juttelemassa hostdadin isälle ja lapsille. Mä siis kävin pankissa sulkeen tilini ja unohdin kysyä sen kortin takas muistoks :( No ei voi mitään! Tili on nyt suljettu ja vähän on rahaa taskussa käteisenä!
Kun tulin kotiin, pelattiin A:n ja lasten kanssa parit korttipelit, kunnes raahattiin mun matkalaukut alakerrasta, pakattiin auto ja lähdettiin kohti lentokenttää. Matkalla A anto vielä mulle kortin ja ihanan cd:n, missä on kaikki musiikki, mitä ollaan nyt popitettu :p
Kentällä raahattiin laukut terminaaliin, sain tsekattua itteni ja laukkuni, piti vaan maksaa se 70 dollaria tokasta laukusta, ei ollu ylipainoa! Isompi laukku oli just 50 poundia, mikä on raja, ja pienempi oli 45. Taas vähän lisää kyynelehtimistä, ja kun menin security tarkastukseen, ne tarjos mulle nenäliinoja :D Ja samoin viittoi A:lle, että sekin voi tulla hakeen ;)
No joku reilu tunti piti vaan venailla, ja sit päästiin koneeseen. Pari kertaa taisin torkahtaa koneessa, mutta eihän toi ollutkaan kun reilu tunnin lento. Lähtiessä kapteeni kyllä puhu, että Washingtonissa oli joku pieni maanjäristys, että koneita ei oo voinu päästää matkaan ajallaan, mutta kyllä me laskeuduttiin aikataulussa. Meijän koneessa oli kyllä jotain Chicagoon lentäviä, mutta ne lennot oli peruttu, koska Chicagossa kuulemma oli joku myrsky.
Washingtonissa oli alle tunti aikaa, joten ei kauaa tarvinu venailla. Lento Atlantin yli meni hyvin, mun vieressä istu nainen, joka valitti koko ajan, et kun kone on niin täynnä, ettei riitä paria paikkaa. No United Airlinesilla ei pystyny valitseen leffoja, et oli pari kanavaa, ja siellä sit tuli aina joku leffa tai ohjelma, et piti vaan osua oikeeseen aikaan, ei pystyny alottaan alusta. No kattelin sit Arthurin, mikä oli hyvä. Ja muuten vaan palasia sieltä ja täältä jostain ohjelmista ja leffoista. Ja nukuin joku kolmisen tuntia.
No taas laskeuduttiin ajallaan Frankfurtiin, ja siellä vaan oli kauhee kävely seuraavalle portille, turvatarkastusten ja muitten läpi. Et varmaan vaan parikytä minuuttia piti ootella Frankfurtissa konetta. Siinä lennolla mun vieressä istu saksalaissuomalainen pariskunta, niin juttelin sit sen naisen kanssa melkein koko parituntisen matkan.
Helsinkiin laskeuduttiin vähän myöhässä, ja matkalaukuissa kesti ikuisuus. Se oli niin tuskaa venailla laukkuja, kun tiesi, et perhe on siinä seinän toisella puolella. Lopulta ne tuli ja pääsi halaan äitiä, iskää ja Essiä <3 Kyllä siinä tuli sit taas itkettyä, ja oli niin ihanaa olla Suomessa.
No ajettiin kotiin, tosin matkalla pysähdyttiin ABCllä syömässä ja jossain Tarjoustalossa. Ja siinä autossa istuessa tuntui, ettei oo ollu poissa ollenkaan. Mut sit taas monia juttuja on tapahtunu, niin tietää olleensa poissa.
Kotiin tullessa äiti oli tehny kyltin ja laittanut koristeita sisälle <3 Siskokin tuli sitten koulusta, et näin senkin <3 Mut vitsi kaikki vaikutti niin pieneltä täällä talossa, meijän pöydät, tuolit jne. Kaikki oli jykevämpiä ainakin mun hostperheellä :D Syötiin, pidin seuraa puppelilleni ja vaan nautin kaikkien seurasta! Pidin itteni hereillä puoli kymppiin asti, et pääsee normaaliin rytmiin.
Vihdoin sain tän tekstin, ei oo vaan kerennyt ja jaksanut. Yks tai kaks tekstiä olis vielä tarkotus tulla ja sit on tän blogin tarina tässä.
xoxo
2 kommenttia:
äää vähän kamalaa ku tää blogi loppuu :( oon lukenu tätä siit asti ku alotit tän ja tä oli niinku rutiini mulle tavallaa :D mut kaikki hyvä loppuu ja kiva että pääsit onnellisesti kotiin :)
Joo onhan se :) Mutta jos mun tulevat seikkailut kiinnostaa, niin uutta blogia oon tosin sit tekemässä toivottavasti ihan lähipäivinä!
Lähetä kommentti